torstai 24. helmikuuta 2011

Ja niin alkoi minun au pair matka

18.02.2011
Hakemusta tehdessä ei käyny mielessäkään että matkan vaikein osuus olis sanoa kämppiksille heipat. Mutta niin siinä vain kävi että Hatciko leffan jälkeen tytöt vuodatti kyyneliä oikein kunnolla. Ja olen ylpeä siitä. Koska olen tavannut muailman ihanimmat kämppikset, joten suo kyyneliä vähän vuodattaaki. Yhteinen ilta kruunattii pulkkamäessä puolen yön aikaan tähtitaivaan alla.
Hyvästien jälkeen mie olinki niin valmis lähtee ulkomaille, toki sukuloinnin jälkeen. Mutta mitäs sitte. No mie tapasin yhden ihanan immeisen lisää. Ihanan sukuloinnin jälkeen suuntasin päiväksi Helsinkiin, missä seura ei, kämmpiksiä lukuunottamatta, olisi voinut olla ihanampaa. Niinku täti lähteissä sano, mie taisin vähän pomppia pilven päällä. Voin sanoo et kävi miten kävi. Mie oon just nyt just täs, keskel Weil der Stadia, hyvin onnellinen, lila paita päälläni :)
Matka
IHAN HIRVEE!!  Ensin tuli huudot lentokentällä, sit meinasin möhästyä koneestä ja sit istuin kahen hirmu körilään välis ja sit sit sit niinku viel ei ollu mitään hajua missä päin muailmaa koira oli jo menossa. Ihana plussa Blue One:n mies työntekijälle joka avitti auliisti eikä veloittanu edes ylipainosta. Tavotteena oliski vähä pudottaa täällä ollessa ;)
Perille päästyä onnekseni löysin koiran samalta kentältä. Ei ollu Otto Timbuktuun karannu. Aluks jännitti kovasti kielen vaihto enkkuun mutta alku kangistelun jälkeen rupes jo luistaa. Minä luin kuule tytöille iltasadunki enkuks. Siitä hyvästä aion nukkua muuten hiton hyvin ensi yönä! Ja niin nukkuu Ottokin joka on ollut ihan ouhki lentojen jälkeen.

En tajuakaan et on menny vasta päivä, niin paljo on tapahtunu. Olen matkannut kahdessa koneessa koko päivän. Käynyt lemmikkikaupas hakeen Otolle kaikkee tarpeellista, vähän postissa pankissa kurvailua. Nyt on sit uusi liittymä ja uusi tili. Ja jälleen on löytyny uusi pinaatin ihana ulottuvuus. Oottakeehan vaan Maria ja Roosa kun mie pääsen Kuopioon, niin mie kokkaan jottai kivaa :)

Käytiin hakeen tytöt koulusta ja tarhasta ja nehän ihan ihastu Ottoon, ja  niin oon saanu innokasta seuraa pikku lenkeillekin. Ja koko päivän sopan päälle minä SAIN ajaa tässä hullussa liikenteessä karatetunnille!!! Mikä oli, yllätys yllätys saksaksi. Ja jos luoja, siis mestari sallii, niin ensi kerralla mie oon touhussa mukana. Jollei sitte pupu mene pöksyy.
Iltalenkillä nimittäin meni enkä uskaltanu hyvälle lenkkipolulle jossa jo uutena vuotena käytiin. Niinpä kiersin kylänhölkäten ja suihkun jälkeen kuppi ilta teetä kruunasi minun päiväni. Olo on VÄSYNYT mutta ONNELLINEN. Päivä on ollut mahtava. Aina siitä lähtien kun sängystä heräsin helsingistä aina tähän kun kohta sängylle rojahdan ja varmana filmi katkee siinä samassa.

Päivän uskallus on ollu puhua Saksaa. Sitä ymmärtää sieltä täältä mutta puhuminen takkuaa. Mutta nyt ainakin innostuin oppimaan kieltä ja nopsaa! Tytöt lainaski vähän satu kirjoi tiinalle iltalukemiseks.

Et ei muuta kun Gute Nacht
Zzzzz


Klo 12 Saksan aikaa, Tiina intoa täynnä.
Klo 23 Otto kiteyttää tämän hetken fiilikset. Väsynyt mutta onnellisesti kupu täynnä :)

Ja pitäähän tähän vielä lisätä sen verran, että on minulla vaan niin IHANIA IHMISIÄ YMPÄRILLÄ. Kiitos <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti