Dreimal

09.04.2011

Jälleen täydellinen päivä. Aamusta pikku lenkki koiran kanssa ihanassa "kesä" säässä. Saksalaiset puhuvat keväästä mutta kyllä lähemmäs +20C on minulle jo täys kesä. Sitten lähimmälle kierrätyspisteelle. Tuli ihan hyvä mieli kun näki miten moni ihminen saapui autot täynnä tavaraa kierrätyspisteelle lajittelemaan roskansa. Nämä ihmiset välittävät, muustakin kuin itsestään.

Sitten ruokaostoksille! Tämä kuulostaa monista varmasti hirmu tylsältä hommalta. Mutta kun sen tekee vieraassa maassa jossa on satoja ihan outoja tuotteita siitä tulee hirmu jännää!!
Kotona kokattiin "really Schweipian food" (oletan tämän olevan peri saksalainen paikka) ja ruokalevon vietin riippumatossa käristäen nahkaani auringon porottaessa pilvettömältä taivaalta!
Kunnnon sulattelun jälkeen polkaisin pyörän selkään ja painoin jo kolmannen kerran 51km lenkille. Tällä kertaa pidin navin kiinni ja tämän seurauksena pysyin jopa oikealla reitillä. Huijari äijjä minun navigaattorissa!!

Kotona aloitin kokkailun ja GRILLASIN kunnolla. Sinihomesjuustolla täytettyjä, pekoniin käärittyjä herkkusieniä, tomaatteja, grillipihvii ja pekoniin käärittyjä luumuja ja kreikkalainen fetasalaatti. Jälkkäriksi karamellisoitua vanukasta <3 Nams nams!

Mikä täydellinen päivä.
Vielä herkuttelunkin jälkeen olin hyvillä mielin, olinhan urheillutkin päivän aikana. Sitte iskiki hiton moinen kiire vessaan. Moni varmasti ällöää tästä puhumista, mutta vuosia laktoosi-intorelantikkona olo saa minut vain nauramaan asialle. Silloin kun ei puske tuskan hiki otsas vessassa pahimmissa vatsakrampeissa. Vessaan päästyä muistinkin. Ainiin... pyöräretken jälkeen vetämäni läjä maitorahkaa, EI ollut vähälaktoosista saati laktoositonta. Pääsipä unohtuun tabutkin... Tämän jälkeen ei ainkaan tarvinnu surra päivän aikana ahmittuja kaloreita.
Mistä aloinkin tuumaamaan. Ja wikipedia kertoi seuraavaa:

Bulimia nervosa eli bulimia on syömishäiriöihin luokiteltava mielenterveyden ongelma. Potilaat kärsivät toistuvista, hallitsemattomista ahmimiskohtauksista. Tätä seuraa katumus ja ruoan poisto tavallisimmin itse aiheutetulla oksentamisella, mutta myös laksatiivien käyttö on yleistä.

Entä jos unohtaa olevansa laktoosi-allergikko ja vetää kaksin käsin maitorahkaa? Tulos on sama x)

Mutta ei tyhjällä vatsalla kauaa tuumailla, siis seuraavaksi, movie time!!

Grill grill

08.04.2011

Olen kärsinyt muutaman päivän säärien etu/sisäsyrjän särystä lenkkeillessä ja joku jo diagnosoi sen olevan penikkatautia. Miten minusta tuntuu että Otto koirallani lukee rokotekortissa myös penikkatauti. Hitto, pitäisiköhän hankkia sama rokote :P


Illasta olin innolla menossa karateen, mutta pirhana. 30min aikasemmin vetäsin kaikki lenkkikuteeni pesukoneeseen. Siinä sitten yritin kuivausrummussa polttaa kuteet kuivaksi, ei toiminut. Päädyin opiskelemaan saksan taivutusmuotoja, datiivia, akkusatiivia ja konditionaalia. Ei ole eka kerta joo kun näitä luen, eikä varmasti vika. Loppuillasta opettelin grillaamisen ABC:t. Olen tottunut että grillaus on miehen homma..  Niin tai näin. Katselin yöllä viellä chicksi leffan ja menin tutimaan.

F U tulli!

06-07.04.2011

All I need is a place to enjoy my drinky :)

Koska keskiviikolta ei ole kummoisempaa muistikuvaa voin vain kertoa kiroavani penikkataudin. Toinen kerta jo täällä ollessa kun alan nauttimaan joka päiväisistä lenkeistä niin "sairastun" ja eikös tähänkin auta vain piiiiitkä lepo. Onneksi Saksa on tehty pyöräilijoille! Ohessa päivän löhöily kuva :P Juoppuhullun päiväkirja 4, luettu! Ihan ahmin sen parissa päivässä! Päivän drinkki: pussimarjoi + banaani + maitoa tehosekoittimeen = NAM :P

Torstaina perus askareiden jälkeen postista tuli kirje. Tilaamani takki on 20km päässä tullissa ja nyt minun pitää raahautua sinne, maksaa vero-osuus jotta saan takkini. No, heitin toisen tytöistä balettiin ja suuntasin tulliin. Ihan kuset housussa ajoin sinne minne kepsi käski. Perille päästyä olin ihan onnessani, kunnes huomasin että öikös se hiton paikka ole kiinni!!! Mikä hiton tulli on vain kolmeen auki?!?! TArkoittaako tämä sitä että jos tuon sulkemis ajan jälkeen rajanyli kasan vaatteita niin minun ei tarvitse tullata niitä :P No tulista tullut kirje oli tietenkin umpi saksaksi ja tarvitsin asian suhteen vähän apuja. Soitin tulliin ja naisvirkailija vastasi. Kauniisti saksaksi esittelin itseni ja kysyin osaisikohan hän auttaa minua englanniksi. EI. Olisikohan paikalla joku joka mahdollisesti puhuisi englantia. Topakka EI. Kuka hitto työskentelee kansainvälisessä tullissa eikä puhu muka sanaaakaan kuin saksaa? No sitten tulikin elämäni pisin ÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖöööööööööööööööööö. Sitten toinen perään ÖÖÖÖÖÖÖÖÖöööööööö. Kunnes sain sanottua että niin minulle olisi paketti. Virkailija kysyi tilasinko vai lähetinkö ja paljonko paketti maksoi. Tämän jälkeen se sepitti sitä saksaa enkä tajunnut muuta kun sinne pitää maksaan mennä jotain, jonkin verran?!?! Kiitti vitusti hei!!! Autto ku jugurtti vesirokkoon!!

Ensiviikol nähdään saanko paketin noudettua.. Pieni vinkki. Tilatkaa tavara netissä niin että joku muu tuo sen maahan ja myy sitä edelleen.. ei tarvi tullin kaa pelleillä. Varsinkaan kielllä jota en pahemmin puhu.

Tulossa saksantunnilta :)

Tässä vaiheessa pakko ylistää lähi postin rouvaa. Kärsin ekat 5viikkoa pankki kortti pulmasta. Se kun oli ainoa asia joka ei löytänyt minun osoitteeseeni. Postin rouva oli myös yhtä ??? Mutta aina saapuessani postiin saan ystävällisen tervehdyksen, heleän naurun ja mitä ystävällisimmän palvelun. Vaikkemme oikein puhu edes samaa kieltä. Mutta tämän rouvan käytös, saa ihan auringon paistamaan sisätiloissakin. Ihana kiitos! Tunnen itseni tervetulleeksi joka kerta kun astun postiin!! Ollakseni kohtelias yritän joka kerta reenata tarvitsemani saksan sanat, ihan vain edes yrittääkseni olla yhtä kohtelias takaisin. Tälläisiä ihmisä kun olisi lisää!! Ehdoton tämän kylän helmi!

Voihan kaurapuuro

05.04.2011

Aamusta vatsa kipeenä eikä huvittanut tehdä yhtään mitää. Lopulta sain itseni kuitenkin ylös ja lähdin asioille, leipomo, musiikki- ja ruokakauppa osui matkalle. Sitten tytöt tarhasta ja koulusta kotiin. Yhtenä päivänä sekittelin kaapeista vähän kasviksia pannulle, pistin pari kananmunaa ja tonnikalaa kaveriks ja onnistuin tekemään elämäni ekan tonnikala ruoan joka oli vielä HYVÄÄ. Vähän salaattia ja kastiketta kostukkeeks. Muun aikaa olen nauttinut Juoppohullun 4. päiväkirjasta johon olen välillä ihan liimautunut kiinni. Suosittelen. Illasta yritin painaa lenkille mutta etusääret jumi niin ettei siitä mitään tullut. Tänään on mielialat taas menneet hormonihyrrän mukaan ja suihkun jälkeinen hyvä fiilis katos aika nopsaa kun rustokorun pao putos viemärii. v****. Onneks löyty toinen koru josta sain pallon sovitettua nykyiseen.. ei siihen mennykää ku 20min. Miksi pitää olla niin hiton vaikee?! Illasta vähän juoppista naamaan niin kyllä se siitä :)

Zeitgeist

04.04.2011

Pyöräily vaati veronsa ja vedin seuraavan päivän lonkkaa.. No kyllähän minä siivosin, tiskasin, tyhjäsin tiskikoneen, hain tytöt koulusta, leivoin muffinseja ja piirtelin, mutta hyvin rauhalliseen tahtiin. Illan vietin tuttuun tapaan Saksan tunnilla. Kotiin päästyä oli hervoton nälkä. Puputin salaattia minkä jaksoin ja päädyin koneelle.

Tässä onkin teille sitten seuraavaksi 2h 40min tekemistä koneelle :)
Kommentina sen verran, että omien aivojen käyttö kun on suotavaa.
Mikä muu nyky yhteiskuntaa enää ohjaa kuin kulutus?!

http://www.youtube.com/watch?v=4Z9WVZddH9w&feature=related

51km again

03.04.2011

Eritoten laiskan lauantain jälkeen otin vapaapäivästä kaiken irti ja lähdin polkemaan tuttua 51km matkaa. No ei se matka lopulta niin tuttu ollutkaan ja tuli hiaman eksyttyä. Onneksi Nokian sivuilta on ilmaiseksi ladattavissa Euroopan kartat ja navigaattori otti toimiakseen, kotiin siis löydettiin ilman suurempia kommelluksia. Aikaakin kului mukavat 2,5h.
Olin hyvässä vauhdissa pyöräilemässä kun yhtäkkiä vierelleni tupsahti nuori mies ojentaen vesipulloani. Häkellyin suunnattomasti ja latelin kiitos sanoja saksaksi minkä ehdin. Mies vain hyyili, käänsi pyöränsä ympäri ja palasi samaa tietä takaisin. Vesipulloni oli siis päässyt putoamaan huomaamattani pyörän telineestä, ja tämä joku ihana ihminen näki vaivan tuoda sen minulle. Ties mien kauan sekin äijjä oli perässä ehtinyt polkea kun minä kaasutin kuulokkeet korvilla. (Nyt moni toteaa että tuskin se tiina nyt niin kovaa jaksaa polkee :) Pääsyn matkan puoleenväliin jossa napostelin eväitäni. Meni siinä 5-10minuuttia kun samainen mies polki ohi seurueineen, hieman punastutti..
Olin sentään viisastunut edelliskerrasta, eipä käyneet jalat niin pahasti hapoilla kun tunki silloin tällöin pähkinöitä tai kuivattuja aprikooseja suuhun (rutkasti luonnon omaa sokerii ja rasvaa, siihen mitään teollisuus patukoita tarvi!) Kotona vedin naamaan pari kananmunaa ja rahkaa proteiinia saadakseni, joista onkin tullut tapa aina aamuisen koiralenkin jälkeen.
Yleensä lenkin ja urheilun jälkeen olo on mahtava. Mutta kun tänään sain tassuteltua suihkusa omaan huoneeseen tein kuolemaa. Sängylle rojahtamisen jälkeen pelkkä liikkumisen ajattelu teki henkisesti kipeää.. Oli minun vapaapäivä, joten vedin kunnolla sikeitä.
Illasta heräsin vielä jotain napostelemaan ja skypessa rupattelemaan ennenkuin jatkoin takaisin nukkumaan.
Ehkä mun kroppaa ei ole tehty tälläiseen pyöräilyyn.. Mutta Saksan maa kyllä on. Saksa on kaunis maa joka on loistava paikka pitkiinkin pyöräilyretkiin, suosittelen!!!

Kiitos Isä

02.04.2011

Ollessani noin 10v makasin selällään vanhempien sängyssä polvet koukussa ja lennätin jalkojeni päällä istuvaa rakasta pikkuveljeä kuin lentsikkaa joka aina välillä syöksyi maahan kinkkisen nousun jälkeen. Pari vuotta sitten pääsin tekemään samaa kummi-pojan kanssa ja jälleen pari päivää sitten toisen tytöistä kanssa jumppa maton päällä. Se oli hänelle ihan uusi juttu.

Pistäessäni tyttöjä tänä iltana nukkumaan palasin ajassa vielä kauemmas kun minä olin pieni. Muistan isän peitelleen meidät usein iltaisin nukkuman ja kapaloiden viileiden peittojen väliin kuin muumiot. Siinä ähertäessä itseään vapaaksi tulikin nopeasti lämmin. Mutta voin vieläkin muistaa miten hyvälle ja turvalliselle se silloin lapsena tuntui. Jokin noinkin pieni asia. Hetki sitten pääsin kokeilemaan aivan samaa perheen työille joille kyseessä oli uusi juttu. Isompi ei antanut edes aukaista pakettia. En osaa kuvailla tämän hetken olotilaa, mutta se hyvä olo mitä lapsena koki tästä pienestä ilta rutiinista (jonka päätarkoitus varmaankin oli rauhoittaa) ja se että pääsin tekemään saman jollekin toiselle lapselle ja tieto siitä että jonakin päivänä minä peittelen omaa lastaa sänkyyn ja aion varmasti tehdä ihan saman kapaloinnin, lämmitti vain niin kehoa ja mieltä.
Ja niille jotka jo ehtivät säikähtää niin EI, en ole vielä lastenhankinta vaiheessa, ei sinne päinkään.

Mutta eräällä tavalla toivon etten koskaan kasva aikuiseksi, miten tärkeää onkaan muistaa millaista on olla nuori. Ja miten ne pienet asiat merkitsevät elämässä. Joten kiitos isälle ja vielä kerran Hyvää syntymäpäivää täältä Saksan perukoilta! <3