02.04.2011
Auringon ottoa ja eritoten laiska aamu lenkki, syytän kuumaa ilmaa, mutta eilen vedetyt kahdet lenkit saavat täten kompensoida tämän päivän laiskuutta potenssiin kahdella :D
Päivällä lähdettiin ihan tyttöjen kesken ja yhen heidän kaverinsa kanssa pyöräilemään eväiden kera läheiseen biergarteniin. Perillä tytöt veti jäätelöä navan täyteen ja leikkivät puistossa minun hörppiessä capuchinoa ja nauttien Juha Vuorisen Juoppuhuun päiväkirjan neljännestä osasta joka osoittautui AIVAN LOISTAVAKSI. Siinä sitte ihmiset tuijotteli kun olin capuchinooni tukehtua ja hymisin itsekseni.Reissu oli muuten onnistunut mutta itse pyöräily mikä ole vähän niinku pääpointti reissussa ressas ihan himona. Tyttöjen kaveri joka ei puhu sanaakaan enkkua oli ainoa joka silti kuunteli minun ohjeistuksiani huonolla saksalla edes. Toiset paino eri suuntiin, autotien yli ja välillä seuraavan kulmantaa ja painoivat menemään. Yritä siinä sitte ottaa vastuu jos jotain sattuu. ENsikerralla mennään sitten polkeen paskarinkiä pellolle missä ei ole autoja lähimainkaan..
Illasta vanhemmat lähtivät hienoon ravintolaan ja minä pääsin kokkaamaan herkkuja :P Kasviksia munakkaassa, perunapastaa ja pekoniin käärittyjä luumuja. Nam nam nam niin että maha ratkee! Tuossa orotteliskin jo jumppapalo illan toimintaa samalla kun tytöt katsoo Barbie elokuvaa.. mitä shaishhee.. Ensiksi hörpin kyllä kahvini ja katsoo sitten miten käy.. Voisi kuitenkin sanoa kirjaimellisesti että kyllä elämä taas maistuu :P Huomenna olis vapaapäivä ja 50km pyörä lenkki taas edessä. Edellisestä reissusta jos yhtään viisastun niin otan tyynyn perseen alle. LÄmpöä tänään on ollut sellaiset +26. Nyt kun olen alkanut nauttia täysin rinnoin lenkkeilystä, alan ihan kauhulla odottaa kesän helteitä että miten käy...
lauantai 2. huhtikuuta 2011
4km 24min!!
01.04.2011
Aprilli päivä! Isän syntymäpäivä! Onnea isille <3
Ja olipa vielä loistava päivä muutenkin! Wai oliko??
Aamuisten askareiden ja aamupalan jälkeen ripaus pienolla pimputtelua ja aamulenkille. Aamupalasta tosin ehti vierähtä tovi ja jalat tuntuikin käyvän hapoilla mutta hyvin se sitten sujui loppumatkasta. Lämmintä on.
Hain tytöt kotiin yhtä aikaa kun toisen piano tunnit oli taas möhlitty ja rutiini toimien jälkeen tytöt leikkivät pihalla kavereiden parissa minun tiskatessa. Sain viimein nuoremman suostumaan fysioterapeutin liike harjoitusten tekoon (tyttö vain normaalia pidempi) ja päädyin lennättämään häntä jaloillani kuin suihkaria. Tätä olen tehnyt viimeksi öö 10vuotta sitten omalle rakkaalle pikku veljelleni. Jollen sitten ole jo kummipoikaa samalla menolla kiusannut.. Mutta muistoja tuli mieleen mutta hauskaa oli myös :)
Sitten olikin aika painua Karate tunnille vanhemman kanssa ja oli mahtavaa!! Minä todella nautin kamppailulajeista.. harmi että ju-jutsu kaatui .. tai siis minä kaaduin... alhaisen verenpaineen takia. Mutta vielä ei karatessa ole ollut ongelmia. Mutta hauskaa oli jälleen!! Vieras kieli tuo touhuun aivan oman ulottuvuutensa.
Kotona odotti loistava grilliruoka ja keli oli ollut aurinkoinen koko päivän.
Ruoan jälkeen päätin suunnata koira lenkille kun valoa tuntui ulkona piisaavan, no hämärähän siellä oli toki jo takaisin tullessa. Ruoasta oli kulunut jo 30min ja olen todennut tämän loistavaksi ajaksi ennen lenkille lähtöä, kunhan ei syö itseään ähkyyn. Verensokeri on tällöin henk.kohtasesti parhaimmillaan.
Tuli tuossa lyötyä vetoa että ensi syksynä cooperista menee edellisen 2000m sijaan 2500m joten päätin ihan kokeiluksi ottaa aikaa. Maastossa on paha sanoa paljo tuli 12min kohdalla täyteen mutta 4km meni 24minuutissa!!! SYömisellä on hurjasti väliä, mutta niin on ilmallakin. Päivällä aurinko porottaa ja kuiva ilma hiertää ilmateitä. Olin kuitenkin kotiin tullessa niin adrenaliinia täynnä että olo oli MAHTAVA. Vähän ruokaa nassuun ja päädyin koneelle höpöttelemään seuraaviksi pariksi tunniksi, englanniksi. Ja sainkin nauttia jälleen loistavasta juttu seurasta. Toki nautin keskusteluista nykyään niin suomeksi, ruotsiksi että englanniksi. Miten käy saksan kanssa.. sen näkee kuulemma 6kk päästä.
Illasta sain jo jutusteltua äidinkin kanssa niin että lopulta oli nauruakin ilmassa ja olo on taas rauhallinen. Toki olen hieman varpaillani asian suhteen, sillä muut au pairit kehoittivat jo vaihtamaan perhettä. Mutta jos minä hivenen pinnistän niin eiköhän se tästä.
Sen olen todennut että englannilla pärjään loistavasti, ei sitä aina edes tajua puhuvansa vierasta kieltä kunnes eteen osuu pari hankalempaa sanaa äännettäväksi... tai kun kermaviili ei löydy sanavarastosta. Mutta nautin suunnattomasti, kaikkien niiden vuosien opiskelun jälkeen, kun pääsen vihdoin käyttämään oppimiani kieliä!! Jopa useampaa kuin yhtä!! Olen tosin huomannut, miten hienoja ilmaisuja monet amerikkalaiset käyttävät, ja vaikka ymmärrän joka sanan, ei itselle tulisi sama pieneen mieleenkään.. Ja päädyn välillä lyhyisiin ytimekkäisiin ilmaisuihin: Want some? (= Were having an afternoon brunch, shall you join us?)
Päivän päätteeksi voin sano että:
Olo on jälleen mahtava.
Aprilli päivä! Isän syntymäpäivä! Onnea isille <3
Ja olipa vielä loistava päivä muutenkin! Wai oliko??
Aamuisten askareiden ja aamupalan jälkeen ripaus pienolla pimputtelua ja aamulenkille. Aamupalasta tosin ehti vierähtä tovi ja jalat tuntuikin käyvän hapoilla mutta hyvin se sitten sujui loppumatkasta. Lämmintä on.
Sitten olikin aika painua Karate tunnille vanhemman kanssa ja oli mahtavaa!! Minä todella nautin kamppailulajeista.. harmi että ju-jutsu kaatui .. tai siis minä kaaduin... alhaisen verenpaineen takia. Mutta vielä ei karatessa ole ollut ongelmia. Mutta hauskaa oli jälleen!! Vieras kieli tuo touhuun aivan oman ulottuvuutensa.
Kotona odotti loistava grilliruoka ja keli oli ollut aurinkoinen koko päivän.
Ruoan jälkeen päätin suunnata koira lenkille kun valoa tuntui ulkona piisaavan, no hämärähän siellä oli toki jo takaisin tullessa. Ruoasta oli kulunut jo 30min ja olen todennut tämän loistavaksi ajaksi ennen lenkille lähtöä, kunhan ei syö itseään ähkyyn. Verensokeri on tällöin henk.kohtasesti parhaimmillaan.
Tuli tuossa lyötyä vetoa että ensi syksynä cooperista menee edellisen 2000m sijaan 2500m joten päätin ihan kokeiluksi ottaa aikaa. Maastossa on paha sanoa paljo tuli 12min kohdalla täyteen mutta 4km meni 24minuutissa!!! SYömisellä on hurjasti väliä, mutta niin on ilmallakin. Päivällä aurinko porottaa ja kuiva ilma hiertää ilmateitä. Olin kuitenkin kotiin tullessa niin adrenaliinia täynnä että olo oli MAHTAVA. Vähän ruokaa nassuun ja päädyin koneelle höpöttelemään seuraaviksi pariksi tunniksi, englanniksi. Ja sainkin nauttia jälleen loistavasta juttu seurasta. Toki nautin keskusteluista nykyään niin suomeksi, ruotsiksi että englanniksi. Miten käy saksan kanssa.. sen näkee kuulemma 6kk päästä.
Illasta sain jo jutusteltua äidinkin kanssa niin että lopulta oli nauruakin ilmassa ja olo on taas rauhallinen. Toki olen hieman varpaillani asian suhteen, sillä muut au pairit kehoittivat jo vaihtamaan perhettä. Mutta jos minä hivenen pinnistän niin eiköhän se tästä.
Sen olen todennut että englannilla pärjään loistavasti, ei sitä aina edes tajua puhuvansa vierasta kieltä kunnes eteen osuu pari hankalempaa sanaa äännettäväksi... tai kun kermaviili ei löydy sanavarastosta. Mutta nautin suunnattomasti, kaikkien niiden vuosien opiskelun jälkeen, kun pääsen vihdoin käyttämään oppimiani kieliä!! Jopa useampaa kuin yhtä!! Olen tosin huomannut, miten hienoja ilmaisuja monet amerikkalaiset käyttävät, ja vaikka ymmärrän joka sanan, ei itselle tulisi sama pieneen mieleenkään.. Ja päädyn välillä lyhyisiin ytimekkäisiin ilmaisuihin: Want some? (= Were having an afternoon brunch, shall you join us?)
Päivän päätteeksi voin sano että:
Olo on jälleen mahtava.
perjantai 1. huhtikuuta 2011
Stuttgart au pairs!
31.03.2011
Maanantaina oli sovittu au pair meetinki Stuttgarttiin minne S-bahnilla (juna/metro miten sen ottaa..) meni 40min matka. Aamun perus lenkki, perus kananmuna rahka kamaa naamaan ja suihkun jälkeen puin uuden mekon ylle :) PItihän sitä jotain saksalaista pistää.. Siivooja kävi normaaliin tapaan ja olen alku nolostelun jälkeen todennut hänen olevan oikein mukava rouva. Ja hyvää saksan harjoitusta minulle :)
Olin maanantai iltana vilkuillut kuvia tapaamis paikasta googlessa ja HUOM!! Nokian sivuilta voi ladata ilmaisia karttoja kun vain lataa ILMAISEN ohjelman koneelleen!! Toimii!! Latasin Saksan navin lisäksi vähän sanakirjoja puhelimeen. JES!
Olin ilmoittanut tapaamisesta ja sovittiin torstain olevan minun vapaapäivä. Äiti saapui lasten kanssa hiukan ennen lähtöäni. Ja vaikka ilmaisin olevani aivan kauhuissani yksin matkustamisesta isoon kaupunkiin, ei häntä olisi voinut vähempää kiinnostaa.. Kiitti.
Nuorten mukavien poikien avustuksella sain lipun ostettua ja istahdin junaan. Joita onnekseni kulkee vain Stuttgartiin ja takaisin. Lakkasin kynnet matkalla ja istuskelin kulmassa kunnes joukko poikie tuli ympärille. Soittaessani Suomeen sain pari outoa katsetta mutta lopulta joku pojista uskaltautui tökkimään polveani pillillä :) puhua hän ei tohtinut..
Haubtbahnhoffin kohdalla en enää tiennyt mitä tehdä joten jäin kyydistä (kyseessä siis pää asema.) GPS ei vieläkään saanut satelliitti singaalia joten kääntelin kartta itse kädessä ja pyörin asemaa ympäri, löydettyäni ensin ulos sieltä. Kyseessä on pienoinen labyrintti. Lopulta sain suunnaksi oikean kadun ja navikin rupesi opastamaan. Tosin jos en olisi maanantaina katsellut paikan kuvia googlesta mikä oli loistavaa!! Olisin kävellyt kilometrin reippaasti ohi navinkin kanssa. Kun kadut ja marketit meni vähän sekasin.. En tosin muistanut tarkistaa lähteissä paikan nimeä joten seisoin 15min etuajassa paniikissa Besitos ravintolan edessä. Onneksi ruotsalainen tyttö saapui tasalta paikalle, sillä hän oli ainoa jonka kuviakaan olin tajunnut katsoa. En ihan jokaiselta ohikulkijalta tohtinut kysellä ovatko he au paireja. Ja niin, olisi sen puh. numeronkin voinut kysäistä.. avuksi.
Lopulta kaksi ruotsalaista ja yksi ukranialainen au pair saapui paikalle ja vietin loistavan illan pienen naposteltavan ja oman ikäisteni parissa. Tytöt olivat mielettömän mukavaa seuraa ja aika kuluikin nopsaa! Sovittiin ehdottomasti tapaavamme jatkossakin!! Suuntasin toisen ruotsalaisen kanssa metro asemalle joka löytyi sopivasti heti ravintolan alta. Ja sainkin hyvät neuvvot niin että ensi kerrala tiedän missä jään!! Mutta ensi kertalaiseksi miljoona kaupungissa ulkomailla. Pärjäsin hiton hyvin!!
Kahdeksan juna olikin vaille ysin perillä ja pienen jutustelun isän kanssa jälkeen luin pari tuntia saksaa. Ja tunsin oppineeni hyvinkin jotain :) Ihan ite!! Loistavin mielin painoin pehkuihin!!
Maanantaina oli sovittu au pair meetinki Stuttgarttiin minne S-bahnilla (juna/metro miten sen ottaa..) meni 40min matka. Aamun perus lenkki, perus kananmuna rahka kamaa naamaan ja suihkun jälkeen puin uuden mekon ylle :) PItihän sitä jotain saksalaista pistää.. Siivooja kävi normaaliin tapaan ja olen alku nolostelun jälkeen todennut hänen olevan oikein mukava rouva. Ja hyvää saksan harjoitusta minulle :)Olin maanantai iltana vilkuillut kuvia tapaamis paikasta googlessa ja HUOM!! Nokian sivuilta voi ladata ilmaisia karttoja kun vain lataa ILMAISEN ohjelman koneelleen!! Toimii!! Latasin Saksan navin lisäksi vähän sanakirjoja puhelimeen. JES!
Olin ilmoittanut tapaamisesta ja sovittiin torstain olevan minun vapaapäivä. Äiti saapui lasten kanssa hiukan ennen lähtöäni. Ja vaikka ilmaisin olevani aivan kauhuissani yksin matkustamisesta isoon kaupunkiin, ei häntä olisi voinut vähempää kiinnostaa.. Kiitti.
Nuorten mukavien poikien avustuksella sain lipun ostettua ja istahdin junaan. Joita onnekseni kulkee vain Stuttgartiin ja takaisin. Lakkasin kynnet matkalla ja istuskelin kulmassa kunnes joukko poikie tuli ympärille. Soittaessani Suomeen sain pari outoa katsetta mutta lopulta joku pojista uskaltautui tökkimään polveani pillillä :) puhua hän ei tohtinut..
 |
| Linnea |
 |
| Klara och jag :) |
Kahdeksan juna olikin vaille ysin perillä ja pienen jutustelun isän kanssa jälkeen luin pari tuntia saksaa. Ja tunsin oppineeni hyvinkin jotain :) Ihan ite!! Loistavin mielin painoin pehkuihin!!
torstai 31. maaliskuuta 2011
Awkward
30.03.2011
Tässä vaiheessa kehoitan lukemaan edellisen päivän blogin merkinnän. SIllä olo oli edelleen PASKA. Juttelin aamulla tunnin äidin kanssa puhelimessa, sillä hän on tavannut au pair perheeni uudeta vuotena, ja hän luotti minun tekevän oikean ratkaisun. Serkku tyttö Sveitsistä auttoi myös kovasti.
Riitoja tulee aina ihmisten kesken erityisesti kun asutaan saman katon alla. Joten yhden erimielisyyden takia en aikonut luovuttaa, mutta kyllä se pisti minut miettimään.
Olinkin koko päivän varpaillani ja kun perheen äiti saapui kotiin ja jäi lasten kaa, liukenin kiireen vilkkaa koiran kaa ilta lenkille. En todellakaan halunnut istua saman pöydän ääreen syömään. Äiti ei nimittäin vaikuttanut myöskään olevan sen paremmalla päällä edelliseen päivään verrattuna. Pakko sano hänen puollustuksekseen, hänellä on hirmu stressi töistä tällä hetkellä. Harmi että se pitää purkaa saman pöydän ääressä olijoihin kotona. Mutta minun henk.koht onnekseni, on sitä lokaa saaneet muutkin niskaansa. Mutta näin kun itse on vähän orpona ulkomailla niin se pistää varpailleen..
Aamuisen 4km lenkin jälkeen päätin suunnata aivan eri reitille ja piipahdin naapuri kaupungissa mikä ei ole yhtään niin kiva kuin tämä :P pientä mainosta!!
Mutta aivan henkeä salpaavat peltomaisemat ja 1,5h talsiminen koiran kaa toimii vitutukseen kuin vitutukseen. Ei sitä väsyneenä jaksa räyhätä. Kotona koitinkin siis käyttäytyä normaaliin tapaan, saadeen lisää lokaa niskaan. Olin kuin ilmaa. Tästä paskasta fiiliksestäni saivat sitten kuulla kaverini facebookissa, mesessä ja skypessä. Ja iso kiitos kun jaksoitte kuunnella Tiinan tilitystä!! Illan pikku väri läiskä löytyi mm. Helsingistä :)
Oli minulle pikku pakettikin naapuriin toimitettu... aamua orotellessa...
Tässä vaiheessa kehoitan lukemaan edellisen päivän blogin merkinnän. SIllä olo oli edelleen PASKA. Juttelin aamulla tunnin äidin kanssa puhelimessa, sillä hän on tavannut au pair perheeni uudeta vuotena, ja hän luotti minun tekevän oikean ratkaisun. Serkku tyttö Sveitsistä auttoi myös kovasti.
Riitoja tulee aina ihmisten kesken erityisesti kun asutaan saman katon alla. Joten yhden erimielisyyden takia en aikonut luovuttaa, mutta kyllä se pisti minut miettimään.
Olinkin koko päivän varpaillani ja kun perheen äiti saapui kotiin ja jäi lasten kaa, liukenin kiireen vilkkaa koiran kaa ilta lenkille. En todellakaan halunnut istua saman pöydän ääreen syömään. Äiti ei nimittäin vaikuttanut myöskään olevan sen paremmalla päällä edelliseen päivään verrattuna. Pakko sano hänen puollustuksekseen, hänellä on hirmu stressi töistä tällä hetkellä. Harmi että se pitää purkaa saman pöydän ääressä olijoihin kotona. Mutta minun henk.koht onnekseni, on sitä lokaa saaneet muutkin niskaansa. Mutta näin kun itse on vähän orpona ulkomailla niin se pistää varpailleen..
Aamuisen 4km lenkin jälkeen päätin suunnata aivan eri reitille ja piipahdin naapuri kaupungissa mikä ei ole yhtään niin kiva kuin tämä :P pientä mainosta!!
Mutta aivan henkeä salpaavat peltomaisemat ja 1,5h talsiminen koiran kaa toimii vitutukseen kuin vitutukseen. Ei sitä väsyneenä jaksa räyhätä. Kotona koitinkin siis käyttäytyä normaaliin tapaan, saadeen lisää lokaa niskaan. Olin kuin ilmaa. Tästä paskasta fiiliksestäni saivat sitten kuulla kaverini facebookissa, mesessä ja skypessä. Ja iso kiitos kun jaksoitte kuunnella Tiinan tilitystä!! Illan pikku väri läiskä löytyi mm. Helsingistä :)
Oli minulle pikku pakettikin naapuriin toimitettu... aamua orotellessa...
keskiviikko 30. maaliskuuta 2011
Roses
29.03.2011
Miten ruusuisen kuvan au pairina olosta saakaan? Niin no... ruusuissakin on piikit. Valoitan nyt vähän omistani.
Au pairin palkka saksassa ei ole kummoinen. Rahan takia tänne ei ehdottomasti kannata tulla. Työ tunnit ovat yleensä 30h/viikossa mikä palkkaan nähden on naurettava. Mutta au pairin työ onkin yleensä lasten hoitamista/vahtimista. Lasten ikä vaikuttaa suuresti. Ja kuten tämän perheen 6 ja 8vuotiaita ei tarvitse olla paapomassa ihan joka hetki, eivätkä he edes halua aikuisia paapomaan. Selviä itsenäistymisen merkkejä ilmassa. Lisäksi olen sitä mieltä, että luottamus on ensin ansaittava. Ja näinä 6viikon aika suhde tyttöihin muuttuu vielä kokoajan, parempaan suuntaan :) Päiväs aikaan lapset viettävät aikansa joko koulussa tai tarhassa joten minulla on silloin vapaa aikaa. Nyt viimeiset 3viikkoa olen käynyt JOKA päivä 4km hölkkä lenkillä. Olen kokemuksen kautta oppinut miten suuri vaikutus syömisellä on lenkillä jaksamiseen, sillä yllättäen siihen tarvitsee energiaa!!
Lasten tarhasta/koulusta noudon jälkeen on tietyt rutiinit ja sen jälkeen leikitään yhdessä jos lapset niin haluavat mutta oman ikäisten joukossa olo on lapsille myös tärkeää. Lapsi oppii jakamaan ja pelaamaan yhteisillä pelisäännöillä. Siinä missä aikuinen voisi hävitä pelissä vain tuottakseen iloa pienelle, toinen lapsi pelaa ihan yhtä tosissaan voitosta. Ja lapsi oppii kokemaan myös pettymyksiä. Nämä on nyt minun kello 01.00 höpinöitä :D
Lasten hoidon vaatiessa vähemmän aikaa/energiaa teen kevyitä kotitöitä kuten au pairin kuuluu.
Tänään tein aivan kaiken mahdollisen mitä minulta on pyydetty, ja lasten ollessa pihalla leikkimässä kavereiden kanssa, istahdin kirjan ääreen, sillä peukaloiden pyöritely tuntui vähän turhalta. Ja tästäkös perheen äiti suuttui.
Nyt jos olette lukeneet muita au pair blogeja niin kyllä, tämä äiti on amerikkalainen, ja haluaa vastinetta rahoilleen. Mutta au pairin tehtävä ei ole järjestää/organisoida perheen elämää ja yksi henkilö perheessä lisää tuo toki omat hommansa soppaan mukaan. Äidin kuva au pairin työstä on mielestäni epärealistinen eikä vastaa edes minun allekirjoittamaa sopimustani. Tein kaiken mitä mieleen juolahti ja mitä minulta oli pyydetty, toki minäkin joskus unohdan asioita, kuten tyttöjen reppujen tyhjäämisen. Mutta koko yön pähkäilyn jälkeen en vieläkään keksinyt mitä minun olisi pitänyt muka tehdä? Meillä oli siis ""rakentava"" keskustelu illalla josta minulle jäi paskan maku suuhun. Tulinkin lopulta siihen tulokseen että vika on siinä, että minä en kokoajan tee jotain. Ja koska olen tehnyt kaiken mitä minulta on pyydetty vaikkeivat ne au pairin hommiin ole aina kuuluneetkaan, niin vikä on siinä että teen hommani liian nopeasti ja/tai tytöt eivät kaipaa tämän jälkeen minun jatkuvaa aktiivista hoitamistani. Olen huomannut kuten koulukaverini sanoi ennen lähtöäni, amerikkalaisia ei voi verrata eurooppalaisiin. He ovat aivan omaa maataan. Bakteeri kammoisuus ja lasten hemmottelu ja tähän liittyvä oma maalaisjärjen käyttö ovat avain sanoja.
Vietinkin loppu illan houneessani uuden jumppapallon parissa joka blobsahti postiluukusta tänään. Ja harkitsin Sveitsiin lähtöä.. serkku kun on au pairina siellä ja kehuu maata maasta taivaaseen, ja Sveitsi taitaa olla lähempänä sitä taivasta :)
Minun päivän neuvoni onkin au pairin hommista kiinnostuneelle. Pidä huolta että sopimuksessa lukee ne työt jotka kuuluvat sinun hommiisi. On hyvä vilkaista yleisiltä au pair sivuilta mitä ylipäätään kuuluu au pairin hommiin, ja sopimuksissa kun on mainittu LIGHT HOUSEWORK joka on kököin ilmaisu ikinä, niin näistä on tärkeää sopia ennen työn alkua perheen kanssa, jotta vältetään väärinymmärrykset. Sillä tällähetkellä, kodinhoitaja kuvastaa tuntemuksiani työtäni paremmin.
Miten ruusuisen kuvan au pairina olosta saakaan? Niin no... ruusuissakin on piikit. Valoitan nyt vähän omistani.
Au pairin palkka saksassa ei ole kummoinen. Rahan takia tänne ei ehdottomasti kannata tulla. Työ tunnit ovat yleensä 30h/viikossa mikä palkkaan nähden on naurettava. Mutta au pairin työ onkin yleensä lasten hoitamista/vahtimista. Lasten ikä vaikuttaa suuresti. Ja kuten tämän perheen 6 ja 8vuotiaita ei tarvitse olla paapomassa ihan joka hetki, eivätkä he edes halua aikuisia paapomaan. Selviä itsenäistymisen merkkejä ilmassa. Lisäksi olen sitä mieltä, että luottamus on ensin ansaittava. Ja näinä 6viikon aika suhde tyttöihin muuttuu vielä kokoajan, parempaan suuntaan :) Päiväs aikaan lapset viettävät aikansa joko koulussa tai tarhassa joten minulla on silloin vapaa aikaa. Nyt viimeiset 3viikkoa olen käynyt JOKA päivä 4km hölkkä lenkillä. Olen kokemuksen kautta oppinut miten suuri vaikutus syömisellä on lenkillä jaksamiseen, sillä yllättäen siihen tarvitsee energiaa!!
Lasten tarhasta/koulusta noudon jälkeen on tietyt rutiinit ja sen jälkeen leikitään yhdessä jos lapset niin haluavat mutta oman ikäisten joukossa olo on lapsille myös tärkeää. Lapsi oppii jakamaan ja pelaamaan yhteisillä pelisäännöillä. Siinä missä aikuinen voisi hävitä pelissä vain tuottakseen iloa pienelle, toinen lapsi pelaa ihan yhtä tosissaan voitosta. Ja lapsi oppii kokemaan myös pettymyksiä. Nämä on nyt minun kello 01.00 höpinöitä :D
Lasten hoidon vaatiessa vähemmän aikaa/energiaa teen kevyitä kotitöitä kuten au pairin kuuluu.
Tänään tein aivan kaiken mahdollisen mitä minulta on pyydetty, ja lasten ollessa pihalla leikkimässä kavereiden kanssa, istahdin kirjan ääreen, sillä peukaloiden pyöritely tuntui vähän turhalta. Ja tästäkös perheen äiti suuttui.
Vietinkin loppu illan houneessani uuden jumppapallon parissa joka blobsahti postiluukusta tänään. Ja harkitsin Sveitsiin lähtöä.. serkku kun on au pairina siellä ja kehuu maata maasta taivaaseen, ja Sveitsi taitaa olla lähempänä sitä taivasta :)
Minun päivän neuvoni onkin au pairin hommista kiinnostuneelle. Pidä huolta että sopimuksessa lukee ne työt jotka kuuluvat sinun hommiisi. On hyvä vilkaista yleisiltä au pair sivuilta mitä ylipäätään kuuluu au pairin hommiin, ja sopimuksissa kun on mainittu LIGHT HOUSEWORK joka on kököin ilmaisu ikinä, niin näistä on tärkeää sopia ennen työn alkua perheen kanssa, jotta vältetään väärinymmärrykset. Sillä tällähetkellä, kodinhoitaja kuvastaa tuntemuksiani työtäni paremmin.
tiistai 29. maaliskuuta 2011
Kielikapula
28.03.2011
Perus päivä. Tein vähän kotitöitä ja hain lapset koulusta ja kokkasin.
Lopun päivää kulutin keksien mitä mielenkiintoisempia tekosyitä jotta minun ei tarvitsisi mennä saksan tunnille. Karen ilmoitti olevansa puoli tuntia myöhässä, mitä en pistänyt yhtään pahakseni. Ja kun parkki paikkaa ei meinannut Leonbergistä löytyä, ehdotin jo kahvikupposta ja tunnin skippausta. Mutta sitten joku idiotti otti ja jätti hyvän tyhjän parkkipaikan koulun viereen. Tunti alko normaaliin tapaan.. Mutta mitä hittoa!!! 6viikkoa menny-- ja-- OPE AVAS KIRJAN!!! Niin jos en ole sanonu niin aika paska ope on ollu... sen vähänkin mitä olen oppinu olen kotona ite lukemal oppinu..
Ja tänään opelle valkeni et minä puhun englantia ja ymmärrän kyllä saksaakin!! Se luuli et olen totaali kuuro mykkä tai jotain... Kun olen kerta niin hiljanen.. Tulen amerikkalaisen kanssa samaa matkaa.. kuka vois uskoo et mä peräti puhun sen kaa... kai munki jollain kielel ny parjätä pitää kun ei se nainen osaa saksaa ainakaan opettaa!! Mutta, ilta päättyi lopulta loistavasti. Sillä minäpä sain opelta kehut. Johtunee siitä et avasin suuni :)
Päivä siis kului enkkua höpötellessä normaaliin tapaan, onnistuin saksantunnilla ja kun pääsin illasta koneelle, au pair porukka ehdotti torstaille tapaamista. Ja ilta päättyi siihen että meitsi hakkas koneella ekaa kertaa ruotsia toiselle au pairille... yllätten ruotsista!
Ja tietenkin illan tilitykset mesessä suomeksi.
Onkohan huomen aamuna kielikapula vai mikä!??! Loistavaa!!
Lopun päivää kulutin keksien mitä mielenkiintoisempia tekosyitä jotta minun ei tarvitsisi mennä saksan tunnille. Karen ilmoitti olevansa puoli tuntia myöhässä, mitä en pistänyt yhtään pahakseni. Ja kun parkki paikkaa ei meinannut Leonbergistä löytyä, ehdotin jo kahvikupposta ja tunnin skippausta. Mutta sitten joku idiotti otti ja jätti hyvän tyhjän parkkipaikan koulun viereen. Tunti alko normaaliin tapaan.. Mutta mitä hittoa!!! 6viikkoa menny-- ja-- OPE AVAS KIRJAN!!! Niin jos en ole sanonu niin aika paska ope on ollu... sen vähänkin mitä olen oppinu olen kotona ite lukemal oppinu..
Ja tänään opelle valkeni et minä puhun englantia ja ymmärrän kyllä saksaakin!! Se luuli et olen totaali kuuro mykkä tai jotain... Kun olen kerta niin hiljanen.. Tulen amerikkalaisen kanssa samaa matkaa.. kuka vois uskoo et mä peräti puhun sen kaa... kai munki jollain kielel ny parjätä pitää kun ei se nainen osaa saksaa ainakaan opettaa!! Mutta, ilta päättyi lopulta loistavasti. Sillä minäpä sain opelta kehut. Johtunee siitä et avasin suuni :)
Ja tietenkin illan tilitykset mesessä suomeksi.
Onkohan huomen aamuna kielikapula vai mikä!??! Loistavaa!!
ps. uskokee tai elkee, mutta minunkin nassu löytyy kuvista :)
sunnuntai 27. maaliskuuta 2011
Vk loppu
26-27.03.2011
En edes yritä vääntää novellia viikon lopun tapahtumista sillä en tehnyt mitään mainitsemisen arvoista.. Söin loistavaa grilli ruokaa ja nukuin pitkään. Ja nautin laiskottelusta täysin rinnoin :) Lauantai iltana tosin hoidin babysitterin virkaa, mutta eipä sen kummempaa. Nöf nöf.
En edes yritä vääntää novellia viikon lopun tapahtumista sillä en tehnyt mitään mainitsemisen arvoista.. Söin loistavaa grilli ruokaa ja nukuin pitkään. Ja nautin laiskottelusta täysin rinnoin :) Lauantai iltana tosin hoidin babysitterin virkaa, mutta eipä sen kummempaa. Nöf nöf.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)